keskiviikko 28. heinäkuuta 2021

Gardenian tarinat #11. Vegan kynnet

 Ensimmäinen | Edellinen | Seuraava

Viime tarinasta on jo vuosi, hups. T^T Toivottavasti kiireet helpottavat joskus...

Liityin Gardeniaan 28.07.2017, eli tänään vietetään neljättä vuosipäivää. Tuntuu että tästä olisi pidempikin aika, mutta alku se tämäkin. Sopivasti juonikin pääsee nyt kunnolla käyntiin. B)

-----------------------------

Ja niin tuli päivä, jona tähdet putosivat.

sunnuntai 9. toukokuuta 2021

Euroviisut tulee pog

 Viisut tulee enkä oo valmis ees. D: Suomen ja Ruotsin kappaleet tuli tutuiks joo aikasemmin, mut noin kuukausi sitten kuuntelin muutkin kappaleet ja tuntuu, ettei tässä ole ehtinyt sisäistää kaikkia vielä.

.... Oho Viisukupla tulee, pitää äkkii raapustaa nää ylös ennen kuin kukaa ehtii muuttaa mielipiteit. D: (En edes ehtinyt alkuun. </3)

Tiermakerista löytyi tämmöinen pohja, josta muokkasin vähän rankkeja ja muuta mukavaa. Jälkimmäisen jälkeen on vielä maiden nimien tulkkaukset kera Tosi Tieteellisten Asteikkojen™.

Ensin oma pohja näytti tällaiselta:

Ja parin viikon päästä tänään tämmöiseltä:

Gasm: San Marino, Italia ja Ukraina

Pog: Israel, Kroatia, Ranska, Norja ja Islanti

Mwahaa: Kypros, Georgia, Venäjä, Tšekki ja Suomi

Oeh: Sveitsi, Australia, Belgia, Bulgaria, Espanja, Malta, Portugali, Slovenia, Alankomaat, Saksa ja Romania

Ok: Ruotsi, Latvia, Irlanti, Azerbaidžan, Serbia ja Liettua

Meh: Iso-Britannia, Kreikka, Moldova, Pohjois-Makedonia, Albania, Tanska ja Itävalta

Een tunne tunteita: Puola ja Viro

Eli "yhyy byää 2020 oli parempi niisk nuusk" pois ja järjestys muuttui vähän, mutta pohjapuoli pysyi aikas samana. Kaikkia kappaleita en ole nuohonnut lyriikoita myöten, mutta kuitenkin jee.

 

Kätevästi Viisukuppilasta löytyi 2020 vs 2021-kappaleiden vertailuketju, joten copypastataan jutun tänne. Kiitos nam. B)

sunnuntai 10. tammikuuta 2021

Vuosi alkoi pohdinnoilla piste

Mitä tarvitaan siihen, että seuraavasta vuodesta tulee loistava? Miten voit valmistautua sitä varten jo nyt?
- Valmistautumalla henkisesti mahdollisiin pääsykokeisiin piirtämällä pyllyjä (jos mallipiirtämistä taas luvassa) ja ehkä jopa muuttoon. Ja varoiksi pettymään pahasti, jos ei kokeisiinkaan asti ei pääse. TuT

- Minä, tammikuu 2020.

 

Joo. Mikään noista ei toteutunut. :D

Tai no pyllyjä piirsin kohtalaisesti, mut ihan pääsykokeisiin asti en päässyt. Onneksi pääsin toiseen kouluehdokkaaseen, joten sitä on enää 1½ vuotta jäljellä jee. Saa nähdä miten paljon ehtii vielä tehdä juttujah. Kätevää, kun ei tarvitse hommata kaikkia työstöjuttuja itselleen vaan suht kaikki tarvittava löytyy kouluta. Mietin onnistuisiko pienten miekkariipusten teko millä aineella, mutta sitä ehtii miettiä myöhemminkin~

Mutta joo, vuosi sitten möyrin itsesäälissä sun muussa ekan eron takia. Kokemus sekin. Siitä lisää myöhempänä. Oikeastaan tän joululoman aikana ja ihan näin vuoden alussa olen pohdiskellut enemmänkin käyttäytymistäni nyt ja silloin suhteita ajatellen, vaikka juttuni taitaa vaikuttaa vähän kaikkeen muuhunkin.

Terve, olen Salla/Cozminen ja kiintymyssuhdemallini on välttelevä.

Mikä nyt ei ole harvinaisuus täällä päin maailmaa, mutta kuitenkin. Ja vaikka itsensä lokerointi ei pitäisi olla ratkaisu kaikkeen, nii silti tuon kekkaamisesta oli apua jonkin verran.

Isompien tunteiden osoittaminen on hankalaa, kaipaan omaa tilaa ja vapautta, löytyy sitoutumiskammoa, epäluuloa muita kohtaan ja pidän muut sopivan hajuraon päässä itsestäni. Mielummin kuuntelen kuin kerron itsestäni oikein mitään.

No nyt on ainakin tuo huomioitu, niin voi yrittää opetella siitä pois. Terapeutin kanssa varmaan homma nopeutuisi, mutta korona ja avun pyytäminen. :)


Varmaan tulen katumaan tätä myöhemmin, mutta tavallaan lupasin itselleni, että kirjoitan tämän ylös tämän päivän puolella.

Exäni luona kyläillessä ihmettelin, miksi miulle tuli outo hinku talosta pois etenkin sen jälkeen, kun yhteen muuton mahdollisuutta pohdiskelimme. Välttelevyys tuli siinä kohtaa esiin, kun yhdessä asuminen vaatii tilan jakamista ja seurustellessa pitäisi varmaan osata olla haavoittuva. Päikkäreillä (eli pötköttäessä) pohdin onko suhteet ahdistavan kuuloisia juuri yhdessä asumisen takia. Mietin sopivaa välimatkaa satojen kilometrien ja naapurissa asumisen välillä ja lähellä asuminen tuntui mukavemmalta ainakin ajatuksen tasolla. Siinä saisi omaa tilaa, mutta kivenheiton tai parin päästä löytyisi partneri parhaassa tapasessa ja kotiin pääsisi lujahtamaan kun siltä tuntuisi. Tämä on varsin uusi ajatus, joten sitä ehtii työstää jos elämään ketään romanttisempaa löytää.

 (TW: Pedomaininta ↓)