keskiviikko 26. helmikuuta 2020

Lapsuuden (fiktiiviset) ihastukset

Noniin ihmiset tänään kerron lapsuuteni ihastuksista, koska nyt on helmikuu ja helmikuussa on ystävänpäivä, joskin jossain päin maailmaa ihmiset ovat kummallisia ja juhlivat sitä ~rakkauden~ päivänä. Yök. Mutta joo, ihastukset varsinkaan kersana eivät ole rakkautta nähneetkään, mutta tarpeeksi lähellä kuitenkin.
Näin isompanakin on ollut fiktiivisiin hahmoihin ihastumisia, mutta teiniydestä ei ole niin pitkä aika, että niille voisi naureskella (häpeän juttuja edelleen) ja isommin ei ole tainnut jäädä ihastuksia muistiin. Pitääkin alkaa raapustaa niitä ylös, että kymmenen vuoden jälkeen voin taas kirjoittaa ja naureskella. Jihuu boing joka tapauksessa.

Yritän pitää nämä jotenkuten aikajärjestyksessä, mikä sinänsä ei ole temppu eikä mikään, kun tungin lähes kaikki tykkäämäni hahmot Mix-sarjikseeni sitä mukaa, kun asioita fanitin. Ja tästähän saa taas iloisen linkin siihenkin jee.

Varhaisemmista voisin mainita Aladdin ja varkaiden kuningas- elokuvasta suunnilleen puolet itse rosmojoukosta, kun näytettiin etteivät nuo ole ihan vuosisadan tuhmureita ("me emme satuta viattomia" had me uuh aah) ja lauleskelivat keskenään. Ja oli se Cassim iha jepa itekkin. Leffojen katsomisesta on sen verran ikuisuus, etten tiedä mitä mieltä olen nyt. (Ei sillä että koskaan ikinä olisin hopeaketuista koskaan ikinä tykännyt köhköh.)

Yksi ensimmäisiä isompia taisi tietenkin olla Narutosta Kakashi. Trööt, yllätys. 🎉
Kyllä, se puree käsvartta, hampaat ja kaikki. D: Kovasti niin romanttista.
Narutoa katsoin animena ensin noin 10-11 kesäisenä YouTubesta enkkudubilla, mistä miulla ei ollut kielenä oikein hirveästi otetta. Joten piti fantasioida arvailla mitä hahmot milloinkin puhuvat. En tiedä liittyykö tämä itse ihastumiseen mitenkään. Tai ehkä, kun ei saanut selvää mitä hahmot höpisivät, niin pystyi keskittymään ^^- hymyilevään Kakashiin vissiin ehkä. Ja se ol uuh aah niin vahva. Ja koiroja kaverina. Jos on koiroja kaverina, niin ei voi olla paha tyyppi.
"Okei! Saitte minut kiikkiin. Tee mitä tahdot. En minä välitä!"
o______o"
... Tää oli pahempi mitä muistin.
(Kyseessä siis se, että Sallylta oli lähdössä kulmahammas koska puolikoiruus, tuo köytettiin kiinni ja uuh aah sen repäisyyn tarvittiin jonkun urosbaben apua. Itken. Sally muutenkin haavoittui tuskastuttavan usein ja sitten tuota piti uuh aah hoivata kovasti. Reeh.)
Speaking of paha tyyppi, suunnilleen puolet Akatsukista oli ihastuslistallani jossain välissä. En edes katsonut sarjaa niin pitkälle, joten animen pätkistä sekä suomenkielisestä Naruto wikistä luin asioita hahmoista ja vähän sen perusteella kehitin mielikuvani pärstien lisäksi. Itachi taisi olla ensin, sitten joko Hidan tai Pain. Vai Pein. Pitää tarkistaa.
...
Joo Pain se oli, mitäs mie sanoin.
Joka tapauksessa en ole varma tykästyinkö noihin siksi että he olivat pahiksiah vai suht sattumalta. Itachin tarinaan en pahemmin tutustunut (+ Mixiä pläräillessä tuli ilmi, että yksi kaveri oli ominut sen joten piti pitää hajurako :D), Hidanin uhrilahjomiset ol jo silloin yök, mut sil ol hauska tukka ja naama ja veti rinta paljaana + viikatesysteemi oli jännä ase. Painin naama oli kanssa ihan oih lävistyksennäköisineen, mutta sitten kun mangassa pääsin lukemaan tästä niin ihastus hiipui oikeastaan siinä. Luonne taisi olla liian :| . (Sama muuten Pokémonin Cyrusin kanssa, liian :| .)
Muitakin taisin pohtia vähän vuorotellen, mutta Sasori deppasi heti ja oli muutenkin jotenkin liian kersa (ihastuminen suurimmalta osalta vanhempiin hahmoihin ei pääty tähän köh), muut omivat Deidaran ja saviräjähteet oli myöskin silloin spooks, Tobi taas liian meme, Kisame ihan symppis omalla tavallaan (taisin awwstaa, kun luin ettei tämä pitänyt itseään kovin suosittuna naisten keskuudessa) sekä Kakuzu jännä mutta rahameemi.
Nykyisin varmaankin Konan olisi paras tyyppi, mutta sitä ei kysytty.

Sitten ehkä taisi alkaa digimoninkatsomiskausi, joka alkoi Tamersilla.
Veikkauksia otetaan vastaan, kuka se tällä kertaa on.
Beelze(bu)monhan se. Jee jihuu boing. Tämä luultavasti selkein ihastuksista, mutta helpottaa hommaani.
Ystävämme Beelze oli sarjassa suht isossa osassa tai ei niinkään suht, mutta hyvin ratkaisevassa juonellisesti. Ihan alussa tuhmuroivana sivuhahmona, sitten pahiksena ja lopulta onneksi kelkka kääntyi hyvistelyn puolelle, joka taisi (toivottavasti) voittaa ihastusstatuksen. Jee. En ole Tamersia pitkään aikaan katsonut, kun sen loppupuoli on niin ankea ja omalla tavallaan raskas katsoa, niin muistikuvat eivät ole selkeimmästä päästä. Mutta kuitenkin aika selkeästi eniten hahmonkehitystä positiiviseen suuntaan ja Beelzefanien määrästä voi päätellä, että luultavasti/ehkä/toivottavasti samasta syystä kuin miullakin. Pitäisi palata Tamersin maailmaan joskus hmmst.

Viidennen luokan maisemilla luin Wikipediasta animanga-sarjojen artikkeleita ja tykästyin hetkeksi aikaa One Piecen Sanjiin, vaikken kyseistä teosta katsonut tai lukenut kunnolla muuten kuin Mämmikunniaan Merten kolikon muodossa. :D Mutta enemmän ihastuin mielikuvaan, että on kokki joka ei anna kenenkään nähdä nälkää + rääväsuisuus oli muka plussaa. Nykyisin kiroilu jotenkin nostattaa niskavillat pystyyn, mutta nykyhetkestä viis.

Tales of Vesperiaan tutustuin Rampenatorin ja Vilde321 (yuutuupista) läpipeluun myötä ja Yeager oli hauska ilmestys designeineen ja saksakorostuksineen. Hänkin pyörähti Mixissä muiden Vesperian hahmojen kanssa, mutta into alkoi löpähtää jossain vaiheessa eikä "arcin" juonessa tainnut olla mitään kunnollista tolkkua. Ei sillä että koskaan olisi ollutkaan, piirsin sitä mukaa kun mieli teki. Kykenisipä nytkin, mutta varmaan tuskastuisin vihkojen kulumisesta "turhaan" tai jotain.
Onneksi olen päässyt irti tikkukirjaimista ja chibejäkään ei ole näkynyt pitkähköön aikaan.
Mutta juu, siinä hyvin pahisvoittoinen ala-asteminäni ihastuskatras pikaisesti muisteltuna. Pähkinänkuoressa jos hahmo oli pahis, mutta käänsi kelkkansa/teki Hyvän Jutun/oli muuten kunnollinen tai oli muuten vain huolehtiva tavalla tai toisella niin suurella todennäköisyydellä tuo oli kuumaa kamaa. Nykyisin varmaan samaan suuntaan, mutta pahistelun voi skipata miun puolesta täysin, kiitos vain.

Ai niin Fullmetal Alchemistin Kimblee oli myös yläasteen puolella (kun sarjan luin ensimmäistä kertaa), jonka muistin vasta kuvia kuvatessani ja tuo tuli vastaan. Se tosin ei ollut lämmin tykästyminen koska hahmo teki Pahoja Asioita™. Juttunsa tuollakin, mutta viime lukukerralla oli selvästi kivuliaampi tapaus mitä aikoinaan.

Pohdin oliko tyttö/naishahmoissa dokidokeja aihauttavaisia miten, mutta näin pikaisesti ei taida tulla mitään mieleen. :0 Nykyisinkään en ole satavarma asiasta, mutta pienenä se nyt vain oli selvä että vain vastakkaiseen sukupuoleen ihastuttiin, joten en pohtinut kavereitakaan sillä silmällä. Luultavasti naispuoleisiakin hahmoja olisi löytynyt tästä listasta, jos olisin älynnyt pienenä että sekin on ok.
En kyllä nytkään ole innostunut kauhean paljon naishahmoista animessa ainakaan, mutta niissä pyörii omat hahmotyyppinsä sun muut, joista helposti päättelee millainen hahmo on. Ja jos niitäkin murretaan, niin aina joku tökkii. Tosin ei siinä, harvemmin animu-uroksetkaan kutittavat mistään

Ai niin, Kim Possiblen se vihreään ja mustaan pukeutuva- *kurkkaus* Shego! Taisi olla jossain määrin 👀 ja ehkä Kim itse. Ja se sininen ukkeli-

Joo eiköhän tässä ollut hahmoja ihan tarpeeksi jo. :D Jos muuta tulee mieleen niin yritän muistaa kirjoittaa ylös~

Mitenkäs te, oliko teillä millaisia ihastuksia kersana? Jopa samoja kuin minulla? <:O
Mutta joo, ensi kertaan taas! o/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti