Postauksia kosmisuuksilla ja ilman.
Ensimmäinen | Edellinen | Seuraava
Viime tarinasta on jo vuosi, hups. T^T Toivottavasti kiireet helpottavat joskus...
Liityin Gardeniaan 28.07.2017, eli tänään vietetään neljättä vuosipäivää. Tuntuu että tästä olisi pidempikin aika, mutta alku se tämäkin. Sopivasti juonikin pääsee nyt kunnolla käyntiin. B)
-----------------------------
Ja niin tuli päivä, jona tähdet putosivat.
Viisut tulee enkä oo valmis ees. D: Suomen ja Ruotsin kappaleet tuli tutuiks joo aikasemmin, mut noin kuukausi sitten kuuntelin muutkin kappaleet ja tuntuu, ettei tässä ole ehtinyt sisäistää kaikkia vielä.
.... Oho Viisukupla tulee, pitää äkkii raapustaa nää ylös ennen kuin kukaa ehtii muuttaa mielipiteit. D: (En edes ehtinyt alkuun. </3)
Tiermakerista löytyi tämmöinen pohja, josta muokkasin vähän rankkeja ja muuta mukavaa. Jälkimmäisen jälkeen on vielä maiden nimien tulkkaukset kera Tosi Tieteellisten Asteikkojen™.
Ensin oma pohja näytti tällaiselta:
Gasm: San Marino, Italia ja Ukraina
Pog: Israel, Kroatia, Ranska, Norja ja Islanti
Mwahaa: Kypros, Georgia, Venäjä, Tšekki ja Suomi
Oeh: Sveitsi, Australia, Belgia, Bulgaria, Espanja, Malta, Portugali, Slovenia, Alankomaat, Saksa ja Romania
Ok: Ruotsi, Latvia, Irlanti, Azerbaidžan, Serbia ja Liettua
Meh: Iso-Britannia, Kreikka, Moldova, Pohjois-Makedonia, Albania, Tanska ja Itävalta
Een tunne tunteita: Puola ja Viro
Eli "yhyy byää 2020 oli parempi niisk nuusk" pois ja järjestys muuttui vähän, mutta pohjapuoli pysyi aikas samana. Kaikkia kappaleita en ole nuohonnut lyriikoita myöten, mutta kuitenkin jee.
Kätevästi Viisukuppilasta löytyi 2020 vs 2021-kappaleiden vertailuketju, joten copypastataan jutun tänne. Kiitos nam. B)
Mitä tarvitaan siihen, että seuraavasta vuodesta tulee loistava? Miten voit valmistautua sitä varten jo nyt?
- Valmistautumalla henkisesti mahdollisiin pääsykokeisiin piirtämällä
pyllyjä (jos mallipiirtämistä taas luvassa) ja ehkä jopa muuttoon. Ja
varoiksi pettymään pahasti, jos ei kokeisiinkaan asti ei pääse. TuT
- Minä, tammikuu 2020.
Joo. Mikään noista ei toteutunut. :D
Tai no pyllyjä piirsin kohtalaisesti, mut ihan pääsykokeisiin asti en päässyt. Onneksi pääsin toiseen kouluehdokkaaseen, joten sitä on enää 1½ vuotta jäljellä jee. Saa nähdä miten paljon ehtii vielä tehdä juttujah. Kätevää, kun ei tarvitse hommata kaikkia työstöjuttuja itselleen vaan suht kaikki tarvittava löytyy kouluta. Mietin onnistuisiko pienten miekkariipusten teko millä aineella, mutta sitä ehtii miettiä myöhemminkin~
Mutta joo, vuosi sitten möyrin itsesäälissä sun muussa ekan eron takia. Kokemus sekin. Siitä lisää myöhempänä. Oikeastaan tän joululoman aikana ja ihan näin vuoden alussa olen pohdiskellut enemmänkin käyttäytymistäni nyt ja silloin suhteita ajatellen, vaikka juttuni taitaa vaikuttaa vähän kaikkeen muuhunkin.
Terve, olen Salla/Cozminen ja kiintymyssuhdemallini on välttelevä.
Mikä nyt ei ole harvinaisuus täällä päin maailmaa, mutta kuitenkin. Ja vaikka itsensä lokerointi ei pitäisi olla ratkaisu kaikkeen, nii silti tuon kekkaamisesta oli apua jonkin verran.
Isompien tunteiden osoittaminen on hankalaa, kaipaan omaa tilaa ja vapautta, löytyy sitoutumiskammoa, epäluuloa muita kohtaan ja pidän muut sopivan hajuraon päässä itsestäni. Mielummin kuuntelen kuin kerron itsestäni oikein mitään.
No nyt on ainakin tuo huomioitu, niin voi yrittää opetella siitä pois. Terapeutin kanssa varmaan homma nopeutuisi, mutta korona ja avun pyytäminen. :)
Varmaan tulen katumaan tätä myöhemmin, mutta tavallaan lupasin itselleni, että kirjoitan tämän ylös tämän päivän puolella.
Exäni luona kyläillessä ihmettelin, miksi miulle tuli outo hinku talosta pois etenkin sen jälkeen, kun yhteen muuton mahdollisuutta pohdiskelimme. Välttelevyys tuli siinä kohtaa esiin, kun yhdessä asuminen vaatii tilan jakamista ja seurustellessa pitäisi varmaan osata olla haavoittuva. Päikkäreillä (eli pötköttäessä) pohdin onko suhteet ahdistavan kuuloisia juuri yhdessä asumisen takia. Mietin sopivaa välimatkaa satojen kilometrien ja naapurissa asumisen välillä ja lähellä asuminen tuntui mukavemmalta ainakin ajatuksen tasolla. Siinä saisi omaa tilaa, mutta kivenheiton tai parin päästä löytyisi partneri parhaassa tapasessa ja kotiin pääsisi lujahtamaan kun siltä tuntuisi. Tämä on varsin uusi ajatus, joten sitä ehtii työstää jos elämään ketään romanttisempaa löytää.
(TW: Pedomaininta ↓)
Taas liki perinteen omaisesti esittelen tämän vuotisia luonnoksia. Koulun takia en hirveästi piirrellyt mitään, mutta kuitenkin sain aikaiseksi jotain.
 |
| 11.1. ja 13.1. |
 |
| 15.1. |
 |
| 25.1. ja 6.2. |
 |
| 28.3. |
 |
| 14.4. |
 |
| 21.4. |
 |
| 15.5. |
 |
| 5.7. |
 |
| 6.9. - 23.9. |
 |
| 25.10. |
 |
| 31.11. |
 |
| 18.12. |
Soittolista: Sad Indie
Taas perushöpinöimässä, koska kuu on mennyt yllättävän sukkelaan. Tai oikeastaan tämä loppupää vain, alku mateli niin kuin yleensä kuukaudet matelevat aluksi.
Luokkalainen muuten vilautti laukkunsa pohjalta löytynyttä worm on a stringiä ja se oli niin söpö, että sain jonkun dopamiiniboostin ja olin hyvin :) reilun tunnin ajan. Pitänee perhtyä matoilun maailmaan ja tehdä armeijallinen karvamatoystäviä. uwu
Kissalla on mourut edelleen. D: Toivottavasti se on leikkautettavissa, koska kyseinen kissa on aika pikkukissa. Varmaan voisi punnita talousvaa'alla, jos saisi sen pysymään paikoillaan (mitä kisut eivät yleensä tee juuri silloin kuin tarvitsisi.)
Tuli taas hetken hinku pelata Mario Party 6:sta. Vieläkin numeroiden päätteet hämmentävät, mutta silti kirjoitan ne.
Täällä tuoksuu kaali. Onneksi ei tarvitse lähteä minnekään viikonloppuna.
(Onneksi kirjoitustahtiani tai -aikaa ei voi tietää~ Syödään keskellä yötä. >:U)
Onpas intensiivisen kuuloinen kappale (I know the end - Phoebe Bridgers.) Miun intensiivinen ei varmaan ole sama mitä voisi odottaa, kun tykkään pehmosista kappaleista. Egotrippi on oih, mutta kertosäkeet tuntuvat turhan kovilta useissa kappaleissa. Tänään vastasin kaverille pitkästä aikaa (tai hän viestitti tänään aikaisemmin aamusella ja vastasin. Viestittelystä mennyt... Viime viestit elokuussa... Pari kuukautta, hui D: Pitäis yhteytyä useammin </3) ja kerroin, etten ole pahemmin kuunnellut musiikkia, sillä en ole kauheasti kuunnellut musiikkia. Koneella ollessa ehkä katson parisen videota ja muuten mennään talon äänillä eli isä huudattaa telkkaria. Tai huudatus on varmaan väärä termi (When the party's over Billie Eilishiltä kuulostaa säd indieksikin turhan ankealta, pamautan yleistykkäyslistan pyörimään), sillä nupit voisivat olla kaakommassakin. Sitten pitäisi varmaan kuskata koulusta kuulosuojaimet ja aikoa kissoille omat myös.
Katossa kuului kärpäsääniä ja pöydälle tippui pölyhahtuva. Kiitti kärpänen.
Tein pari rivinvaihtoa, mutta teksti näytti jotenkin yksinäiseltä ja peritin ne pois. Tai perittäminen varmaan olisi nuolihommien harrastusta ja minä maalasin ja/tai backspacetin ne pois. Jee jännää.
Tänään tein elämäni ensimmäiset juotokset koululla ja prosessin selittäminen kaverille oli hyvin hämmentävää, kun selitykseni rajoittui enimmäkseen tekopuoleen. Palikat on silleen, (juotosnestettä en tainnut mainita hups) ja isketään juotospala ja sitten se kapilaaroi silleen hienosti, sitten sauma ja valmis. Varmaan kuulosti jotenkin tuollaiselta. En edes viitsi katsoa Whatsappista, miten se oikeasti meni.
Luokkakaveri sanoi, että kuulemma kertakäyttömaskeista irtoaa omanlainen haju, kun valitin että nyt tiedän miten pahanhajuinen hengitys minulla on. Miten lie, mutta tuskin kaikki toivo on menetetty.
Näppäimistö kiukuttelee vähän, mahtaakohan olla patterinvaihto edessä. Saa nähdä milloin seuraava Gardeniailu tulee, toivottavasti sitten ei takkua. Nyt se sitten varmaan takkuaa kun sanoin. Pitänee lukea viimeisin tarina, itkeä vähän henkisesti niinkuin perinteisiin kuuluu ja kirjoittaa se tiivistelmä vihdoin. Kovasti rankkaa se omienkin tarinoiden lukeminen.
Nyt tuoksuu curry. Evästä.
(Enkä edes kuunnellut tykkäyskappaleita. >:U)
(Miten niin kiire tän kuun postauksen kans köh)
Ideana siis naputtaa ennakoivan tekstinsyötön keskijuttua niin pitkään, että tulee jonkinlainen tekstinpätkä, mistä saada jotain aikaseksi. Tää... Tää oli hämmentävä. :0
"Ens vk ke mahd koulul juoma Soita numeroon ja se on ihan hyvä idea on ollut jo pitkään aikaan käytyä läpi ja sen jälkeen ei ole vielä saanut vastausta ei ole vielä saanut vastausta ei ole vielä saanut vastausta-"
Ja sitten kirjoittamaan hmmst.
Olimme sopineet juhlista jo ikuisuus sitten.
Viimeksi vain luokan kovikset, äänekkäimmät, kärki hoitivat järjestelyt, mutta jättivät vahingossa kertomatta, milloin ja missä pikkujoulut pidettäisiin. Näin he ja näiden kaverit saivat rauhassa riehua ilman muiden epävarmia katseita tai hyvin holipohjaisen purtavapöydän antimien noteerausta.
"Ai haluut järjestää pikkujoulut? Ihan hyvä idea, tee miten tykkäät", luokanvalvojamme oli sanonut puhelimessa. En oikeastaan halunnut järjestää juhlia, mutta nyt oli edes pieni mahdollisuus tehdä juhlasta kotoisampi. Vihdoinkin. Luokan hiljaisimmat ilmoittivat heti tai varovaisen harkinnan jälkeen miettivänsä tuloaan (joka tarkoitti yleensä, ettei ketään näkynyt vaikka kutsu tulisikin). Ketään ei tietenkään pakoteta mukaan, mutta jos nyt muutkin saisivat pitää hauskaa edes kerran.
Ensi keväänä olisi valmistujaiset (ellei rutto päätä toisin) ja porukka hajaantuisi kukin taholleen. Nyt taitaa olla viimeiset hetket pitää edes jonkinlaista ryhmäytymistä, kerran kaikki muut kerrat menivät pahasti penkin alle. Kärki taas vie koko show'n, vaikka mitä tekisi.
Joka tapauksessa suunnittelu ja järjestely oli nyt ohi. Kellon viisarit maleksivat hitaasti kohti viittä, jolloin juhlien oli tarkoitus alkaa. Keskiviikkona tuskin ihmisillä olisi ihmeempää menoa nyt muutenkaan, mikä taktinen veto!
Saimme käyttöömme oman taukotilamme, jonka sohvat odottivat liki symmetrisesti huoneen vastakkaisilla puolilla. Ovesta vastaisella seinällä on pöytä, johon olin purkanut sipsit ja limut sun muut purtavat. Tässä vaiheessa kaikki olivat täysi-ikäisiä, mutta mitään vahvempaa en halunnut lähellekään huonetta. Maskit odottivat kiltisti pikkupöydällä oven ulkopuolella lähtijöitä.
Ja niin odotin.
Ja odotin.
Odotin.
Lopulta laitoin luokan Whatsapp-ryhmään viestiä, että oliko kukaan tulossa vai saisinko syödä kaikki herkut itse (laitoin vielä jonkin hassun emojin perään). Tuijotin turhautumisen noustessa (kärjen ryyppireissukyselyitä ja läksytiedusteluja täynnä olevan) ryhmän viestiketjua.
Kerran huomasin *nimi poistettu* kirjoittaa-tekstin, mutta se katosi niin nopeasti kuin oli tullutkin. Minua harmitti, sillä hän tuntui olevan porukan lähimpiä luokkakavereitani. Ja se kertoi jotain, kun kärjen lisäksi oikein kukaan ei pitänyt yhteittä, jos se ei liittynyt läksyihin tai muuhun pakolliseen.
Päätin uteliaisuuttani soittaa hänelle. Puhelin päästi pari tuuttausta ja katkesi. Sain punaisesta luurista.
Laitoin toisen viestin. Tällä kertaa laitoin herkkupöydästä kuvan.
Ei mitään.
Rouskuttelin hermostuksissani sipsejä. Käteni tärisivät hieman.
Whatsapp.
Ei mitään.
Luokanohjaajalle viestiä.
Ei mitään.
Whatsapp.
Nähty-merkintä, ei muuta.
Hörppäsin limua, mutta raskas hengitykseni teki juomisen vaikeaksi.
Laskin pahvimukin pöydälle ja yritin nousta ylös, mutta korvissani soi varoittavasti.
Yksin.
Silmänurkkani kostuivat ja painauduin kasaan.
Hengitykseni tiheni.
Painuin vielä lähemmin jalkojani.
Haukoin ilm-
"*Nimeni*?"
Nostin katseeni. *Nimi poistettu* kurkisti oven raosta pehmoiset korvaläpät vinossa. Silmissä kuulsi huoli.
Henkeni kulki vaivattomammin liki silmänräpäyksessä. Kuivasin poskeni hihaan juuri parahiksi, kun kuulin lähestyvät askeleet käytävästä ja tutun, hiljaisen puheensorinan.
Kuu meni taas niin sukkelaan ja antaumuksella, et taas kuvaspämmiä luvas. 😎
Täl kertaa ArttiVarttiin tehtyjä piirroksia~ Pyrin käyttämään jokaseen about 15-20 min, mut ei se oo nii tarkkaa. Mukavaa tehä ns tahalleen sukkelasti piirrettyjä, ettei jää vahingoskaan jumiin johonkin kohtaan piirtäessä. Luonnokset kyllä yritin tehdä ennen ajanoton alkua, mut jee~
(Miten rivinvaihtojen teko voikaan olla näin vaikeaa reeh)
 |
| Pulppuava lähde |
Ekana tuli mieleen Muumien pikkulohis vedessä uiskennellessaan, joten joku sen tyylinen mollukka tuli. + Läpinäkyvyydellä, koska 😎.
 | |
| Autiotalo |
| Jostain kumman syystä parille ArttiVarttiin osallistuvalle kaverille tuli Dingon Autiotalo mieleen, mut tuli hinku piirtää Iso Mollukka, joten piirsin sellaisen. Hylätty mökki selässään, jee. Rakennukset ovat edelleen hankalia, autioudella tai ilman. | ||||||
 |
Ainainen väsymys
Isoveikkajänis ja viismiljoonaa pikkusisarusta. Ei tullut hirveesti selkeempi ku luonnos, mut sai kyl piirtää aika vauhdikkaasti, kun pupuja on joka paikassa. TuT
 |
| Kultainen sydän |
OC Kalma, koska Kalma on uwuin hahmoistani. Käytin enemmän aikaa kilien referenssikuvien etsimiseen kuin käsiin ja sen kyl huomaa mittasuhteissa. :D
 | |
| Metsänantimet |
| Niin hyvää marjaa, nam nam nam. Sama idea kuin näissä: | ||
